Lukemista

Työmatkani junalla kestää VR:n aikataulun mukaan 57 minuuttia per suunta. Todellisuudessa yhteen matkaan menee yleensä reilu tunti, varsinkin nyt talvella. Sattuneesta syystä. Moni ystävistäni sekä työkaveristani ihmettelevät miten jaksan joka päivä matkustaa junalla töihin. Minusta se nyt ei vaan ole mitenkään rasittavaa. Monethan saattavat ajaa pääkaupunkisudulla töihin yhtä kauan kuin minulla menee junalla. Ei se nyt vaan ole niin ihmeellistä. Sitä paitsi junalla matkustaessa voi oikeast hyödyntää sen ajan, jonka junassa istuu. Monet tekevät töitä junassa, lukevat, kutovat, nukkuvat, jne. Itse en vielä voi hyödyntää junassa istumaani aikaa töihin, mutta saan minä ajan kuitenkin hyödynnettyä melko hyvin; aamujunassa nukun ja iltajunassa luen ensin päivän sanomalehden, jonka jälkeen luen kirjaa. Tällä hetkellä luen Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolaista.

Kun saan Vadelmavenepakolaisen luettua on jonossa seuraavana Staffan Bruunin Kappsäck full med pengar, jonka sain vanhemmiltani joululahjaksi. 

Ostin viikolla ihan vain pelkästään kannen ulkonäön perusteella Erin McKeanin The Secret Lives of Dresses. Luin kyllä takakannen ennen kuin ostin kirjan, ja lupaavalta vaikuttaa. Tämä kirja siis toisena jonossa. 

Nyt vaan äkkiä lukemaan Mikko Virtasen tarina loppuun, jotta pääsee näiden kahden erittäin mielenkiintoisilta vaikuttavien kirjojen kimppuun.

P.S. Annie, The Secret Lives of Dresses kunde kanske också vara nåt för dig :)